kaupunkiin perjantaina illalla, juuri kun lomakausi oli alkanut (ainakin päätellen siitä että näimme paljon nuorisoa juhlavaatteissaan ja osalla käsissä paperit jotka näyttivät todistuksilta.) Olimme perillä vasta alkuillasta, ja hotelliin pääsy aiheutti hieman ongelmia. Meille ei oltu ilmoitettu että hotelliin pitää soittaa ennen saapumista, joten jouduimme odottamaan puoli tuntia että joku tuli päästämään meidät sisään. Huone oli todella hieno, sääli ettemme ehtineet siitä kauaa nauttia. Kerrankin olisi ollut jopa ihana parvekekin, mutta aika oli kortilla.
Kun lähdimme torille, oli se täynnä elämää, ja ravintoloden terassit paljonkin niin täynnä, ettei kaikkiin mahtunut. Löysimme lopulta italialaisen ravintolan, ja päätimme juhannuksen kunniaksi syödä pitkän kaavan mukaan. Tilasimme parmesaani-valkosipulileivät, kaksi erilaista kanapastaa ja jopa jälkiruuat sekä kaksi isoa vehnäolutta. Kaikki yhteensä maksoi vain 31e! Puolassa hintataso on kyllä iso plussa. Majoituksemmekin oli 38e, vaikka tuplatkaan ei olisi ollut paha huoneeseen nähden.
Seuraavana aamuna kävimme uudelleen torilla. Tutkimme siellä olevia käsityöläisten (ja myönnettäköön, myös turistikrääsän myyjien) kojuja. Matkaan lähti vain kaunis jääkaappimagneetti.
Lähdimme aikamme vanhaa kaupunkia katseltuamme katsomaan päättömiä patsaita Cytadelan puistoon. Magdalena Abakanowicsin 112 2 metristä hahmoa ovat aika erikoinen näky.
Tämän jälkeen lähdimme autolla katsomaan Fort VII-museota, joka oli Puolan ensimmäisiä keskitysleirejä, rakennettu linnoitukseen. Siellä oli yhteensä 18 000 vankia, joista 4500 kuoli leirillä.
Leiriin tutustumista hankaloitti pahasti kaiken englanninkielisen informaation puute. Ihan kaikki tieto oli puolaksi, ei millään muulla kielellä. Aika paljon täälläkin oli tuhottu alkuperäistä sisustusta ja sitä suuremmalla syyllä olisi ollut hyvä ymmärtää tekstit joita oli esillä. Ihan vaikuttava paikka toki silti. Jälkikäteen löysimme netistä joitakin selityksiä. Kuten että kammiot joiden seinillä oli paljon nimiä, olivat kaasukammiota. Sisäänkäynti maksoi 4 zlotyä, eli noin euron.
Leiriin tutustumista hankaloitti pahasti kaiken englanninkielisen informaation puute. Ihan kaikki tieto oli puolaksi, ei millään muulla kielellä. Aika paljon täälläkin oli tuhottu alkuperäistä sisustusta ja sitä suuremmalla syyllä olisi ollut hyvä ymmärtää tekstit joita oli esillä. Ihan vaikuttava paikka toki silti. Jälkikäteen löysimme netistä joitakin selityksiä. Kuten että kammiot joiden seinillä oli paljon nimiä, olivat kaasukammiota. Sisäänkäynti maksoi 4 zlotyä, eli noin euron.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti