Jostain syystä olin aina halunnut käydä Bordeauxissa, ja se oli nyt ilman muuta listalla. Kaupunki on oikeastaan valtavan iso, ja kahdessa päivässä saa vain pintaraapaisun. Hotellimme sijaitsi taas hieman edullisemmalla alueella ja katukuvassa näkyi jonkin verran kodittomia. Nämä eivät kuitenkaan mitenkään häirinneet ohikulkijoita, ainoa oli tietty sääli mikä tuli näitä kohtaan.
Ensimmäisenä iltana emme ehtineet paljon muuta kuin katsella vähän lähiseutuja ja käydä syömässä. Kävelimme pitkää kävelykatua, jossa alkoi jo 20 aikaan olla hyvin hiljaista. Paikalliset ripustelivat pyykkiä ja istuivat läppärin kanssa kesäilllassa parvekkeillaan. Keskustan isoimmalla kävelykadulla siis oikeasti oli asuntoja, eikä pelkkää toimitilaa kuten monissa isoissa kaupungeissa.
Seuraavana päivänä lähdimme ajoissa liikkeelle ja etsimään amfiteatterin rauniota. Vähän turhaksi osoittautui etsiminen, sillä nämä olivat kyllä todella pienet!
No näimmepä matkalla oopperatalon ja muita hienoja rakennuksia.
Tämän jälkeen suuntasimme Euroopan leveintä esplanadia katsomaan. Alue oli osittain suljettu jonkun urheilutapahtuman takia.
Meidän silmissä alue muistutti enemmän puistoa kuin esplanadia. Päässä oli komea patsasrykelmä.
Tämän jälkeen oli luvassa haaste, sillä olimme luvanneet Bordeauxissa ollessamme maistaa punaviiniä. Me emme pidä punaviinistä (valkoisen kanssakin olemme vähän pihalla, mutta sentään joskus juomme). Menimme siis Maison du Vin -viinikoulun ravintolaan. Varovasti otimme lasit roseeta, jota olimme aikanaan Portgalissa "oppineet" juomaan, mutta näissäkin valitsemme aivan eri tavalla kuin oluissa ja tilaamme aina sen halvimman!
Roseet juotuamme päätimme tilata vihdoin punaviiniä. Lopulta otimme toisen lasin punaviinin ja roseen välimuotoa ja toisen oikeaa punaviiniä, jota tarjoilija suositteli, kun kerroimme pitävämme voimakkaista ja hyvin tummista, jopa tynnyrikypsytetyistä oluista. Se roseen ja punaviinin välimuoto meni ihan hyvin. Oikean punaviinin kohdalla totesimme että juohan tätä, mutta mielummin jotain muuta. Emme siis vieläkään aio laajentaa "hifistelyä" oluista viineihin. Mikä on ihan hyvä, sillä joskus tuo oluhifistely nolottaa, niin viinin suhteen ihan kiva ollakin tyyliä: "jotain valkoista ja kuivahkoa". ;)
Viinitalon jälkeen kävelimme katsomaan parlamenttitaloa ja St. Pierren siltaa. Tämän jälkeen aloimme etsiä ruokaa. Olimme epänormaalin aikaisessa, sillä olimme lähteneet liikkeelle niin aikaisin. Yleensä syömme matkoilla myöhään, minkä suhteen ei ole ongelmia ruokapaikan löytymisessä. Nyt kun etsimme ruokaa klo 18 tai jopa ennen, niin tehhtävä olikin mahdoton. Ruokaa ei Ranskassa tahdo saada ennen klo 19. Vain kuuluisien aukioiden kalliit paikat olivat auki. Lopulta etsimme niin kauan, että päädyimme paikalliseen noutopizzeriaan, jolla kuitenkin oli istumapaikkoja. Itse asiassa saimme loistavat pizzat! J söi "Alsacen tyylin", jossa oli pekonia, sipulia ja ranskankermaa, ja minä "intialaisen" pizzan, jossa oli kanaa, perunaa ja currykatiketta. Herkkua olivat, vaikka olimme epäluuloisia.
Bordeaux oli nyt nähty, ja aamulla piti kääntää auton nokka pohjoista kohti. Enää emme ajaisi kauemmas kotoa, vaan takaisin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti