Sisilian kierros päivät 2 ja 3, Ragusa Ibla, Modica ja Noto

 

Ragusa Ibla

Matkamme jatkui seuraavaksi kohti Ragusa Iblaa. Ajoaikaa tälle välille oli noin 2,5h. Jollain Facebookin Sicilia-palstalla amerikkalaiset kilvan väittivät etteivät Google mapsin ajoajat pidä yhtään pakkaansa Sisiliassa. Meillä ei ollut ollenkaan tällaista kokemusta. Ihan yhtä hyvin pitivät kuin muuallakin. 

Valitettavasti reissun aikaan oli vielä kamera joka ei ollut häävi hämärässä.

 

Ragusa Ibla on kaunis renesanssikaupunki, joka on jakautunut Ragusa Iblaan (vanha kaupunki ylempänä) ja Ragusa Superioreen, joka on uudempi puoli.Siellä on kuitenkin yhteensä 73 000 asukasta, vaikka lähinnä vanhassa kaupungissa pyöriessä sitä ei olisi ehkä uskonut. Sanoisin että ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja ihan mukava paikka yöpyä yhden yön verran.Korkeuserot ovat sen verran suuria, että aamulla ajoimme toiseen päähän keskustaa autolla. Etenkin yhä kipuilevan lonkkani kanssa.

Lues Rooms

Majoituimme herttaisessa Lues Rooms -nimisessä majapaikassa. Paikan omistaja (?) oli todella ystävällinen, neuvoi meille ilmaisen parkkipaikan ja halusi ehdottomaasti tulla hakemaan meidät parkista (josta oli ehkä 100-200m majoitukseen) ja kantoi laukkuni. Hän esitteli meille majapaikan, kysyi haluammeko valita itse huoneemme (otimme lonkkakipuni takia sen mihin oli vähiten portaita..) ja esitteli oleskelutilan asukkaille. Siellä olisi myös ollut kahvin jateen keittoon tarpeet ja taisipa olla jotain keksejä tms myös. 
Huone oli siisti, lämmitys toimi hyvin ja suihkusta tuli myös lämmintä vettä. Sijainti oli lähes täydellinen vanhaan kaupunkiin nähden. Hintaa oli 61e. Ei paha. 

Gallo d´Oro

Tässä vaiheessa päivää meillä oli se kuuluisa sudennälkä, ja päätimme haluta pizzaa. Olimme jälleen vähåän liian aikaisin liikkeellä ja juuri ruokaa etsiessämme tuli tällekin päivälle sadekuuro. Mutta yhdessä porttikongissa seisten etsimme lähistöltä aukiolevia paikkoja ja löysimme Gallo d´Oro pizzerian, jossa oli useampi pizza ja lisäksi jopa hyvä olutvalikoima. Sinnepä sitten. Harmiksemme tarjoilija ei ymmärtänyt millään oluttilaustamme ja toi väärät juomat. Emme hennoneet valittaa, sillä hän oli muuten ystävällinen ja ehti jo avata juomat.

Kauhukseni J päätti kokeilla ranskalais-pizzaa.. Apua! Sitä itse asiassa oli aika monessa paikassa Sisiliassa. Ja mutenkin ihmeeksemme ranskalaisia tungettiin sämpylöiden, croisanttien ja ties minkä sisään. J myönsi ettei kokemusta tarvitse toistaa ja kaapi lopulta osan perunoista pois pizzan päältä. 

 

Oma valintani oli perinteisempi kinkkupizza. Se oli ihan hyvä perus-pizza. Ei napolilaistyylinen (joista itse eniten pidän), mutta kuitenkin hyvä. Kaksi pizzaa, kahvi, pullo vichyä ja kaksi olutta maksoivat 40e.

 

Kun olimme lähdössä, huomasimme ulko-oven luona baaritiskin vieressä todella hyvät olutvalikoimat! Nyt vasta harmittikin väärin tuotu tilaus. Suoraan pizzan päälle nappasimme kuitenkin appelsiinilikööriä snapsit tiskillä. Sopiva jälkiruoka!

Käyskentelimme pimentyneen pikkukaupungin kujilla ja poikkesimme vielä likööri-tastingiin ja ehkä saaren parhaaseen olutravintolaan. Taidan tehdä niistä oman postauksen.

Al Borgo

Aamulla katsoimme suoraan Google mapsilla mistä saisi aamupalaa. Päädyimme pieneen kahvilaan aukiolla. Tilasimme isot sämpylät joiden välissä oli mozzarellaa ja pieniä tomaatteja (en ole tomaattien ylin ystävä, mutta nämä olivat maukkaita rapean leivän ja tuoremozzarellan kera). Siinä auringossa aukiolla istuessa oli aika täydellinen lomafiilis. J haki vielä käsin puristettu appelsiinimehua kahvin päälle. Aivan taivaallisen hyvää! Hintaa kahden ison sämpylän, capuccinon, latte macciaton ja tuoremehun kanssa 16,50e.

Käyskentelimme aamupalan jälkeen vielä tämän suloisen pikkukaupungin (tai no siltä tuntuvan) kujilla ennen kuin taas jatkoimme matkaa. 

Lopuksi poikkesimme vielä vanhan kaupungin puistoon, Giardino Ibleoon. Sieltä aukesi kaunis näkymä laaksoon.

Suihkulähteet eivät olleet vielä päällä huhtikuun alussa.

Pysähdyimme kuitenkin vielä alempana mäessä kohdassa jonka majapaikan isäntä oli meille piirtänyt karttaan ja kehotti menemään sinne katsomaan kaupungin siluettia. Olisi ollut varmaan hieno myös illalla, kuten näkyy monissa korteissa ja taidekuvissa.

Modica

Tajusin jälikäteen ottaneeni vain yhden kuvan. Ne portaat joita kipusin olivat tässä.

Jatkoimme matkaa toiseen vanhaan barokkikaupunkiin, läheiseen Modicaan, jossa alunperin olimme ajatelleet käydä Ragusasta käsin jo illalla, mutta emme sitten viitsineetkään. Ehkä oli ihan hyvä ettemme lähteneet sinne, sillä jalkavaivaiselle paikka osoittautui virhevalinnaksi. Vaikka pyysin Google mapsilta reittiä missä ei ole portaita, päädyimme silti portaikkoon. Jälkikäteen huomasin että portaat olisi saanut kierrettyä. Joskin hieman pidempää reittiä, mutta kipeälle lonkalle olisin sen valinnut. Onneksi en ollut vaikkapa rattaiden kanssa tai pyörätuolilla liikkuva, olisin vain halunnut välttää vaikeat koukistukset, mutta pystyin menemään portaissa vaikka hieman sattuikin. En siis suosittele jos jyrkkyys ja portaat ovat ongelma.

Kaupunki on erittäin tunnettu suklaastaan. Siellä on useita suklaapajoja ja osassa opastettuja tastingejä ja muuta ohjelmaa. Me valitsimme yhden palkitun eli Sabadin aivan sen perusteella että sinne oli lyhin kävelymatka. Ostimme muutaman suklaalevyn ja J osti paikallista lakua. Suklaa oli hämmentävää. Se oli todella hauskan "rapeaa" suussa, mutta vaikka tykkään tummasta suklaasta, tämä oli todella tummaa. Maku meni jo kitkerän puolelle, vaikka yritimme valita miedompia. Ei ehkä ihan oma juttu tämä, vaikka koostumus olikin kiva. Olisi ehkä pitänyt valita "lastensuklaa". 😁 Yleensä ostamissamme tummissa kun on max 70% kaakaota, näissä oli enemmän.
Huomasin että kuvat jäivät näköjään Modicassa minimiin, ilmeisesti piti niin keskittyä kiipeilyyn. Tai sitten joitain kuvia hukkui luurin vaihdossa.. Kavutessamme alas rinnettä alkoi vielä sataakin, joten tästä kaupungista minulla on teille köyhästi kerrottavaa.

Noto

Vielä ennen iltaa kolmas barokkikaupunki Noto. Tämä oli selvästi mukavampi käyskentelyyn myös linkuttajalle ja jotenkin paremmin näkyi myös kauniit rakennukset ilman niin isoja korkeuseroja. Joskin aika pieni tämäkin oli, ehkä yön yli reissulle ei olisi ollut tekemistä tai näkemistä.
Noto on myös Ragusan maakunnassa ja aika lähellä Ragusa Iblaa. Jos tykkää yöpyä pienissä paikoissa, niin näistä kolmesta voi ottaa jonkun tukikohdaksi ja käydä siitä kaikki kolme. Toki ketterämmällä kulkijalla menee enemmän aikaa varmasti Modicassa kuin meillä, kun pystyy kulkemaan.

(Yksi kauniista portaikoistaan tunnettu kaupunki Caltagirone meidän oli pakko skipata kokonaan kaatumiseni takia. Tämä harmitti paljon, mutta ei sentään haluttu perua matkaa. Kannattaa Googlettaa tietoa kaupungista.)
Noto tuhoutui lähes täysin 1693 maanjäristyksessä ja rakennetiin uudelleen barokkityylisenä. Kuten monessa muussakin Italian kaupungissa sen pääkatu on Corso Vittorio Emanuele, jota pitkin mekin tallustelimme. Noto kuuluu Syracusan maakuntaan, vaikka onkin vielä lähellä Ragusaa ja Modicaa. 

Kaupungissa on hallinneet niin kreikkalaiset, roomalaiset, bysantit kuin arabitkin.

Uusi kesksuta tehtiin 10km päähän alkuperäisestä ja kesksuta suuniteltiin ylimystön toiveiden mukaan.
Vanha keskusta on kuulemma alkanut autioitua, mutta me liikuimme "uudessa" (1700-luvulta olevassa siis..) eläväisemmässä. Päätimme myös poiketa lounaalle ja söimme taas kerran arancinit.

 MammArancina -ravintola tarjosi laajan valikoiman eri täytteitä. Tilasimme yhden suosikkipastamme nimellä olevat cacio e pepe arancinit ja paikalliset limsat. Oikein maittavat olivat. Mitä nyt laskuttivat meiltä ensin Aperol Spritzit myös. Virhe myönnettiin, kun aloimme ihmetellä hintaa jo maksettuamme ja kuittia tutkiessa. Joku taisi saada ilmaiset juomat sitten.

Emme poikenneet sisälle kirkkoihin tai museoihin. Vaikka välillä hieman tihkuttikin, lämpötila oli ainakin suomalaiselle kesäinen ja viihdyimme ulkona.
Illaksi ajoimmekin jo Syracusaan. Pätkäistään se taas uuteen postaukseen.
Eli matka jatkuu...