Namur ja Capitale de la biere-festivaali

Namur

Tästä kaupungista täytyy heti alkuun sanoa, että todella kaunis ja viihtyisä vanha kaupunki täälläkin. Ja todella paljon herkullisen näköisiä ruokapaikkoja joka makuun. Laitan muutaman kuvan vanhasta kaupungista, mutta tällä kertaa tämä visiitti oli aika olutpainotteinen, joten voit skipata lopputekstin jos aihe ei kiinnosta. Uskon että seuraavalla Ranskaan kohdistuvalla automatkallamme yövymme täällä uudelleen ja tutustumme kaupunkiin.

Namur käyttää mainoslausetta: "Namur, oluen pääkaupunki", ja aika osuvasti tuo on sanottu. Kaupungissa on useita oluttapahtumia pitkin vuotta, ja paljon ravintoloita, Namurin maakunnassa panimoita ja loistava olutkauppa.

Brasserie du BOCQ

Dinantista on Namuriin matkaa vain 30km. Puolessa välissä matkaa on BOCQ:n panimo. Panimolla järjestetään kesällä panimokierroksia klo 14 ja 17. Kierrokset pidetään tarvittaessa kolmella kielellä, eli ranskaksi, flaamiksi ja englanniksi yhtä aikaa. Joku kieli voi toki jäädä välistä, jos tarvetta ei ole.

Kolmekielisyys toki hidasti kierrosta, mutta sillä aikaa kun opas selosti muilla kielillä, saattoi rauhassa ottaa kuvia.

Panimo oli paljon isompi kuin missä enimmäkseen olemme käyneet, mutta toki pienempi kuin vaikka Fullers tai Becks joissa olemme käyneet. Uudessa hallissa  oli 15 isoa 60 000 litran tankkia. Yli puolet heidän tuottamastaan oluesta on moneen kertaan palkittua vehnäolutta Blanch de Namuria. Aikoinaan se olikin ensimmäisiä belgialaisia vehnäoluita johon tykästyimme, mutta nykyään tulee enää harvoin ostettua vehnäolutta.

Pullotushuone oli isompi kuin jotkut isommatkaan käsityöläispanimot ja siellä pullotettiin 20 000 pulloa tunnissa! Laitteistossa oli lasersilmä, joka tunnistaa jos pullossa on korkkivika, etiketti on revennyt, pullo on jäänyt vajaaksi tms ja kone tiputtaa pullon suoraan hävitykseen. Koneet hoitavat kaiken, ja BOCQ ei olekaan käsityöläispanimo. Lisäksi 70% heidän oluistaan suodatetaan.

Kierros maksoi 7€ ja sisälsi yhden vapaavalintaisen oluen. Kuskina toimiva J maistoi mietoa ja raikasta omenavehnää, minä tietenkin suosikkityyliäni Saisonia. Omenavehnä oli ihmeen hyvä, etenkin näin helteellä. Saison oli hyvä, mutta ei toki Dupontille pärjännyt.

Kierroksen jälkeen ajoimme itse Namuriin, ja majoituimme Best western-hotelliin (heillä oli parempi tarjous kuin muilla).

Lähdimme suoraan Namurin olutfestivaaleille. Festivaalit olivat Citadellen alueella korkealla kukkulalla. Pistimme elämän risaiseksi ja ajoimme sinne taksilla keskustasta. Hintaa tuli hulppeat 5€!

Namur, capitale de la biere-festivaali 

Saavuimme paikalle 16.30, kun tapahtuma oli alkanut klo 15. Odotimme väenpaljoutta kuten Suomen, Lontoon, Tallinnan ja Tukholman tapahtumissa. Hämmästys oli suuri, kun alueella (joka tosin oli todella suuri) oli kourallinen ihmisiä. Ja päin vastoin kuin edellä mainituissa, suurin kuhina oli tunnetuimpien merkkien tiskeillä, kuten Delirumin valtavan vaaleanpunaisen elefantin alla. Mutta väljyydestä johtuen ehti moni panimomestari ja muu työntekijä jutella hyvin kanssamme. He myös kyselivät Suomen olutkulttuurista. Eräs neuvoi meille loistavan olutmyymälän 5km kaupungin ulkopuolella.

Mutta sitten oli edessä kunnon yllätys. Piti melkein hieraista silmiään näkikö oikein. Kyllä, keskellä belgialaisia olutfestareita pelataan Mölkkyä! Supisuomalaista aitoa Mölkkyä! Ihmettelimme tätä viereisen panimon panimomestarille, joka alkoi selittää että kyseessä on suomalainen peli. Kerroimme olevamme Suomesta, ja siitähän hän innostui! Hän kutsui luoksemme Belgian mölkkyklubin presidentin! Emme kehdanneet tunnustaa, ettemme ole koskaan pelanneet mölkkyä. Peli on kuulemma Belgiassa supersuosittu, ja heillä oli tulossa Belgian mestaruuskisat, joihin tässä harjoiteltiin. Peli jatkui koko illan!

Illan hämärtyessä väkeä alkoi vihdoin tulla lisää. Lavalla esiintyi bändejä, joista osaa katseli kourallinen, osaa isokin ja mukana laulava porukka. Suosituin taisi silti olla "paikallinen Jean S"-tyylin bilebändi, joka soitti myös kansainvälisiä hittejä.

Itse tapahtumassa oli yli 40 panimoa. Muista käymistämme tapahtumista poiketen jokaisella panimolla oli omat lasit, jolloin festarilasia ei ollut. Osa otti laseistaan pantin, osa ei. Aika hyvin ihmiset näyttivät palauttavan ne omille tiskeilleen. Omista laseista oli se huono puoli, että osalla lasillinen oli jopa yli 2,5dl, joka on maisteluun aivan liikaa. Pian aloimmekin juoda annokset puoliksi. Paitsi saisonit, joihin J ei koske ja kirsikkaoluet, joihin minä en koske. ;)

Valinnanvaraa oli niin paljon, että tarkkana sai olla mitä valitsee. Annokset olivat yleensä 2-3€/kpl. Festareilla usein itse työskennelleen silmiin pisti valtavan isot tilat tehdä töitä, kateeksi kävi! Kuulemma myös ihan toista ääripäätä Belgian tapahtumissa löytyy. Hanalaitteistot olivat hyvin monenkirjavia, ja osalla oli vain isoja viinipullon kokoisia pulloja jääkaapissa.

Törmäsimme myös olutkaupan pitäjään, jonka kanssa olimme jutelleet aamulla Dinantissa. Hän heti muisti meidät, ja ilahtui tapaamisesta ja olisi varmaan jutellut pidempään, mutta me teimme jo lähtöä. Ranskassa ja Belgiassa on tavattu niin ihania ihmisiä taas! Kuten kaikki festareilla tapaamammekin ihmiset.

Seuraana aamuna kävimme kaupungilla aamupalalla, ja katselimme vähän kaupunkia. 

Tämän jälkeen lähdimme meille mainostettuun, "Beer, wine& coffee"-kauppaan. Aivan uskomaton paikka!  Oluita 600 erilaista! Paljon oli muutakin alkoholia (kuten Kyrön giniä!), mutta me emme oikeastaan olutta vahvempaa juo kuin viiniä joskus ja jouluna, joten niihin emme vilkaisseetkaan (mitä nyt Suomi tuli heti huomattua...).

Itse asiassa kauppias kiinostui mistä olemme, ja totesi ettei hällä ole yhtään suomalaista olutta, ja pyysi suosituksia. Me annoimme jopa maistiaisia ja kauppias ihastui kovasti lahjasta.

Promilless-testi kuskille!

                     Käyttämätön testi.

Festareihin liittyen: Sain aiemmin testattavaksi Promilless-pakkauksen. Olin aiemmin lukenut näistä pikatesteistä, jotka kertovat onko veressä alkoholia yli 0,2‰ Tämän testin sanotaan olevan markkinoiden luotettavin, ja se on todella helppo käyttää. Liuska laitetaan kielelle 2 sekuntin ajaksi, jonka jälkeen odotellaan että testi kertoo tuloksen. Vihreän testialueen kuuluu tummua aina, se todistaa että testi on kunnossa. Sen sijaan keltainen alue ei saa tummua, koska sen tummuessa veressä on ainakin 0,2‰ alkoholia. Koemielessä teimme testin illalla hotelliin tultuamme, jolloin molemmat alueet tummuivat.

Illalla ennen nukkumaanmenoa.

Seuraavana päivänä ennen matkan jatkamista kuski kokeili testiä uudelleen ja sai puhtaan tuloksen.

Kuskin puhdas testi aamulla.

Loistava keksintö, ja todella helppo käyttää. Ja kuulemma tosiaan oikeasti luotettavaksi testattu. Näitä kannattaisi myydä esim. Suomen oluttapahtumissa aamua ajatellen!

Huom! Lisään linkkejä ja joitain kuvia myöhemmin kun olen taas koneen ääressä.