Göteborg

Hintataso alkaa olla kotoista!

 

Beerista

 

Saavuimme Göteborgiin aika myöhään ja heitimme vain äkkiä kamat hotelliin ja lähdimme kokeilemaan saammeko kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli onko kehutussa Beerista -pubissa vielä keittiö auki.

 

 

 Lista oli hieman rajattu jo niin myöhään illalla ja tilasimme pekoni-cheddar-jalopeno-perunat. Ei ehkä niin "oikeaa ruokaa", mutta ihan ok pubi-ruokaa, ja koska kaupungin hintataso oli aika kotoinen (tai oikeastaan jopa  kotimaata kalliimpi, ainakin näin Helsingin ulkopuolella asuvalle), niin ihan hyvin kelpasi. Emme edes katsoneet mitä ruoka maksoi "oikeissa" ruokaravintoloissa.

 

 

Olutlistaa löytyi hyvin ja enimmäkseen ihan vieraitakin, mutta hanatuotteita lukuunottamatta hinnat olivat kyllä aika hulppeita. Iso osa oluita oli yli 10e pullolta.

 

Tämä oli hyvää, mutta aika tuhtia. Ihan hyvä jaettavaksi kahteen lasiin.

Firestone rantautuu Suomeen lokakuun lopulla 2017.

 

 

 

Flying Barrel

 

Päätimme kokeilla vielä millainen lähistöllä oleva Flying Barrel mahtaa olla. Terassi oli jo suljettu (meni kellonajan mukaan, ilmiö johon törmää usein Suomen ulkopuolella). Sisällä oli vielä väkeä vaikka oli maanantai (osa paikoista oli kokonaan kiinni) ja niinpä istuimme alas.

 

 

 

Ocean onkin jo tuttu panimo Tukholman olutfestivaaleilta.

 

 

Vadelmastoutista oli vähän vadelmat hukassa.

 

Poppelsia näkyi paljon eri laatuja. Ihan hyviä oluita olivat.

 

 

Paikka osoittautui enemmän meidän tyyliseksi. Tunnelma oli rennompi ja sisustus toi mieleen belgialaiset olutravintolat. Joskin tarjonta oli pääasiassa aika paikallista tai ainakin ruotsalaista. Tästä aina plussaa! Baarimikko ehti vähän jutellakin ja kysellä suomalaisista oluista. Annoimme hyviä tärppejä ja kerroimme mistä niitä saisi Ruotsin päässä.

Hinnat täällä olivat muutaman euron halvempia per pullo. Jaoimme kolme olutta ja sitten sopivasti tulikin valomerkki, jottei ilta venyisi liikaa. Aamulla kuitenkin piti vielä tutustua kaupunkiin ennen pitkää ajoa maan halki, kohti matkan viimeistä kohdetta Gotlantia.

Göteborg ja Västervik

Ribestä ajelimme kohti Ruotsia kaikessa rauhassa. Alunperin oli tarkoitus mennä laivalla pohjoisen kautta Göteborgiin, mutta laivan hurja hinta ja tiukka aikataulu (olisi pitänyt varata lippu ja siihen kellonaika jo ajoissa) sai meidät vaihtamaan suunnitelmia. Vaikka joidenkin mielestä meillä on tosi tarkka aikataulu lomilla, niin omasta mielestämme ei. Varaamme kaikki majoitukset ennakkoon, koska tiedämme molempien inhoavan hotellin etsintää perillä, ja koska tällä tavoin säästää ison läjän rahaa. Tästä huolimatta todella harvoin sovimme mitään missä on kellonaika, ellei ole ihan pakko. Niinpä emme halunneet mennä laivalla senkään takia.
 

Ajoimme siis siltoja pitkin. Olimme unohtaneet että toinenkin iso silta (Ison Beltin?, tarkistan tämän myöhemmin) on maksullinen, joten säästö pitkästä ajosta verrattuna laivaan ei ollutkaan kummoinen, mutta säästyimme edes aikataulutukselta. Ja onhan Juutinrauman silta aina hieno nähdä. Milloinkahan Silta-sarjan viimeinen kausi muuten alkaa? ;) 

Ensimmäinen silta maksoi 32€, Juutinrauma 52€!
 

Retroratikka Hagaan.

Itse asiassa Göteborgiin saapuminen meni yli 20. Emme siis ehtineet illalla paljon muuta kuin hakea aamupalatarpeet kaupasta ja lähteä kävellen katselemaan kaupunkia. Netistä huomasimme että näinkin isossa kaupungissa on yllättävän paljon ravintoloita kiinni maanantaina, tai ainakin menivät tosi aikaisin kiinni. Yllättävää etenkin kesälomasesonkina. Onneksi sentään jotain oli auki. Mutta hintataso oli vähintäänkin suomalainen, tai oikeastaan kalliimpi. Pieni shokki aiempien maiden jälkeen. Vaikka toki Tanska jo tarjosi pientä esimakua.

Seuraavana aamuna lähdimme kävelemään Hagan kaupunginosaan, jota joku bloggari vertasi vanhaan Porvooseen. Ihan vastaava se ei ollut, mutta kiva paikka joka tapauksessa. Olin kuullut erään kahvilan myyvän "maailman parhaita, pään kokoisia kanelipullia". Ajattelimme että jopa on pientä liioittelua. Mutta ei todella ollut! En tiedä paljonko pulla painoi, mutta se OLI pään kokoinen ja todella hyvää. Hinta oli n.5€! Emme edes yrittäneet syödä sitä paikan päällä.

Luottokortin kokoinen parkkilippu pullan vieressä!

Hagassa on myös pieniä putiikkeja ja J ostikin minulle lahjaksi korvakorut joita ihailin.

Matkalla Hagan oli hauska koirapatsas, "Kohtaaminen" ja erikoinen hahmo, jonka toinen jalka oli kala (!). Epäselväksi jäi, mikä tai kuka hän oli.

Poikkesimme myös Göteborgin kauppahalliin, josta mukaan lähti teetä. Luulin jo että tällä reissulla jää teet ostamatta, yleensä kun aina ostan. Kauppahalli oli vanha ja perinteinen, jossa suurin osa myynnistä on ruokaa.

 

 

Västervik

 

 

J valitteli oloaan Riben jääkaappihostellin jäljiltä. Pakko oli kuitenkin lähteä jatkamaan matkaa. Pari tuntia ajettuamme flunssainen kuski joutui pysähtymään ja ottamaan puolen tunnin unet huoltoaseman parkkipaikalla. Sen jälkeen buranaa ja mukaan varattuja kofeiinitabletteja, ja matka pääsi jatkumaan. Itse en aja nykyään lähes ollenkaan, enkä ulkomailla ikinä.

Illaksi päädyimme Västervikiin, josta olimme ottaneet halvimman mahdollisem majoituksen. Tällä kertaa yllätys oli positiivinen. Tämä majapaikka oli vähän sivussa, mutta todella herttainen ja siisti! Hostelliksi sen tunnisti lähinnä siitä ettei omaa vessaa ja suihkua ollut. Itse asiassa heillä on myös huoneita mukavuuksilla. Halpahuoneille oli yhteinen keittiö, wc- ja suihkutilat. Pihalla oli jopa grilli asukkaiden käyttöön.

Lähdimme silti keskustaan syömään. Katselimme vanhaa venesatamaa, sen ympärillä olevia katuja ja auringonlaskua ja istuimme penkille miettimään mitä kaikkea ollaan nähty.

Ajoimme takaisin hostellille, ja yritimme istua vielä hetken ulkona illalla, mutta kovin lyhyeksi jäi, kun alkoi lähes huulet sinertää. Olikohan tämän kesän helteet sitten siinä? Kotimaasta ei kovin lupaavia sääuutisia kuulunut.