Oluella Toulousessa

Bierographe

Jos ruoan suhteen ensimmäinen ilta Toulousessa meni vähän mönkään, niin olutravintoloiden suhteen löytyi heti aika helmi, Le Biorographe. Paikka oli lähellä kämppäämme. Valikoima ei ollut päätä huimaavan pitkä, mutta mitään bulkkikamaa ei tarvinnut pelätä saavansa. 

Toki pieni miinus oli paikan pienuus, etenkin koska sijainnin vuoksi tänne päätyi niin loppuillasta että välillä piti seisoskella lasi kädessä kun istumaan ei päässyt. Ehkä myös lämmin kevät oli haastava paikan koolle, kun ovi oli vielä kiinni (ulkona oli jokunen tuoli), mutta sisällä oli aika lämmin. Viimeisen päivän hellesäällä illalla yllättänyt ukkonen sai tunnelman aika kosteaksi sisällä.

Hanaoluet oli hauskasti listattu seinällä olevien oluttyylien kohdalle. Belgejä oluissa oli paljon. Itse löysin mm. Cantillonin jonkun harvinaisemman viinirypäle-lambicin. Oli aika herkkua.

    Pullolista tuossa oikealla. Eli enemmän tyylillä laatu korvaa määrän. Mutta joka ilta jotain uutta löytyi jo hanastakin, vaihtuvuus oli hyvä.

Beer Mosaic

Meitä on aina jotenkin viehättäneet nämä baarin ja olutkaupan välimuodot. Toulousessakin oli pari sellaista, ja tämä Beer Mosaic oli oikein kiva, joskin aika kaukana kämpästä. Sitkeästi kun kuitenkin yhä käveltiin joka paikkaan. 

Jos jotain pientä petrausta olisi toivottu, niin jääkaappivalikoima oli aika suppea verrattuna hyllyillä oleviin. Ehkäpä suurin osa hakee juomia mukaan. Niin haki nytkin muutama meidän istuessamme täällä. Tarjolla oli muuten huomattava määrä Lehen oluita. Kysyimme tästä tarjoilijalta ja hän kertoi että omistaja tuntee Lehen väkeä henkilökohtaisesti. 

Parit otimme paikan päällä, mukaan emme ottaneet mitään. Ei tahdo ehtiä reissussa juomaan, eikä voi viedä käsimatkatavaroissa kotiinkaan. 

Oli aika keskipäivä, ja oli pakko lähteä etsimään syötävää vaikka teki mieli jäädä maistelemaan vielä ja juttelemaan tarjoilijan kanssa. Olisimme varmaan tulleet uudelleenkin, mutta paikka tosiaan oli aika kaukana.

Rooster & Beer

Poikkesimme Rooster & Beeriin samaan aikaan kun paikka avattiin. Takahuoneessa oli tuolitkin vielä pöydillä.

Paikassa oli omaan makuun osuvaa musiikkia (vähän rokimpaa), mutta vähän ehkä turhankin suppea juomalista. Ihan ok paikka, mutta kaupungissa oli niin paljon muitakin hyviä että ei ehkä olisi tullut tultua uudelleen, ellei..

lähellä oleva kiva ravintola johon olimme menossa lounaalle viimeisenä päivänä olisi ollut kiinni. Nälissämme palasimme tänne siis toisen kerran ja tilasimme Croque Monsieurit. Virhe.. Yllätykseksemme nämä oli tehty ruisleipään (minulla on ruisallergia) ja muutenkin (J yritti syödä omaansa) annos oli aika kuiva. Päällä  oli juustoraaste ilman asiaan kuuluvaa kananmunaa, eikä se ollut edes sulanut. Täytettäkin oli aika naftisti.  J söi puolet omastaan.

Mikropanimossa yksillä 

Odottelimme yksi ilta italialaisen ravintolan aukeamista, kun huomasimme että nurkan takana on mikropanimo L´Autruche. Poikkesimme paikan päälle ja ajattelimme että voimme palata sinne ruoan jälkeen. Paikka oli aika persoonallinen. Se oli kalustettu varmaankin kirppiksiltä löydetyillä kalusteilla, kaiken ollessa vähän eri paria. Asiakaskunta oli huomattavasti meitä nuorempaa, paikka taisi olla opiskelijoiden suosiossa. Siihen nähden että kyseessä oli panimoravintola, oli omia oluita todella suppea valikoima. Olisimme silti voineet ehkä poiketa uudelleen, mutta ainakin visiittimme aikaan paikassa haisi niin voimakkaasti viemärille, että se häiritsi oluiden maistelua. Toivottavasti tuo oli väliaikinen ongelma. Muuten voi jo haitata liiketoimintaa.

Au Poêle de la Bête

Ehkä jos olisi pitänyt valita tunnelmaltaan paras olutravintola, se olisi ollut yllättäen tämä.

Paikan nimeä en ala kirjoittaa uudelleen, riittäköön että se on tuossa kuvien yllä. ;)

Ensin lasissa joku paikallinen brown ale.

Minulta saa jo pisteet kotiin sillä että hanasta löytyi Dupontin Bons Vœux. Ehkä omista olutsuosikeistani se yksi jos olisi pakko valita yksi yli muiden. Toki olen tummien ystävä, mutta tummia on niin paljon ja niin monia hyviä, ettei voi nimetä yhtä yli muiden. Oluthanoja oli 10 ja lisäksi lähialueiden pienpanimotuotteita pulloissa. Valikoima ei hulppea, mutta tunnelma sai viihtymään niin että palasimme puolilta öin Boltilla kämpille.

Kuva hieman hämää, kun vältin kuvaamasta vieraita. Paikka oli täynnä ihmisiä, sisällä leijui ihana valkosipulin tuoksu (tänne meidän piti tulla valkosipulileivälle myöhemmin, mutta paikka olikin kiinni sinä päivänä) ja taustalla soi hiljaa musiikki (jotain sopivaa, joka ei ärsytä eikä häiritse) ja paikan täytti ranskalainen puheensorina (ai kuinka rakastan ranskankieltä, harmittaa että opiskelu jäi aikoinaan kesken). Otin jopa muistoksi videonpätkän. Ehkä lisään sen tänne myöhemmin jos löydän sen. Paikassa oli myös ruokaa, mutta olimme juuri syöneet. Tuoksut tosiaan olivat huumaavia.Sääli että seuraavan päivän lounasidea epäonnistui. Ranskassa aukioloajat tuntuivat ainakin tällä reissulla olevan suuntaa antavia. Kannattaisi aina tarkistaa ennen kuin kävelee jäätävien rakkojen kanssa monta kilometriä lounaan perässä. Sillä kertaa annoin periksi ja palasimme kerrankin kämpille metrolla.

La Tireuse Beer Rock Café

La Tireuse Beer Rock Café löytyi aika läheltä Capitolen aukiota sinä iltana kun jalkapohjien rakot pistivät etsimään mahdollisimman läheltä ruokapaikkaa yömyssyn paikkaa. Vähän ahdas ja käytävämäinen paikka. Ihan komea rivi hanoja kylläkin.  Lisänä jonkin verran pulloja. Pienestäkin valikoimasta löytyy maistamista kun ei olla kotimaassa ja suurin osa oluista on itselle uusia. 

Ahtauden tuntua saattoi lisätä se että oli perjantai-ilta, ja väkeä paljon liikkeellä.

    

Tärkeimmät löytyi, eli jälkiruoaksi imperial stoutia. Niitä kun ei joka paikassa ollut.

Ja perään vielä tripleä, joita Ranskassa todellakin löytyy joka baarissa. Joka ilta sanoin etten juo enää yhtään tripleä tällä reissulla ja sitten totesin.. "Hei tuolla on yksi mitä en vielä ole maistanut, jos nyt vielä sen.." ;) No, Suomessa kun näitä ei hevillä löydä, niin pakkohan niitä on aina Ranskassa maistella.

La Houblonnière

Toinen pullokaupan ja baarin yhdistelmä, Le Houblonniere oli taas toisella puolella jokea. Päädyimme sinne kun olimme tulossa pois päin modernin taiteen museosta. Paikassa soi punk! Yllättävä musiikkivalinta! Toki saattui olla vaikutusta että olimme taas päivän ensimmäiset asiakkaat. Mutta mieluummin punkkia omaan korvaan (onhan tuota tullut teininä kuunneltua enemmänkin) kuin jotain hip hopin tyylistä. Näissä mennään toki taas niin makuasioihin, eli jollekin toiselle tämä menee juuri päin vastoin. Eläköön erilaisuus! Ehkä itse valitsisin jotain suht neutraalia jos pitäisin baaria. Tai sitten ilman musiikkia. Neutraalikin voi tarkoittaa yhtä asiaa toiselle ja toista toiselle.

Valikoima oli ihan vaikuttava. Toulousessa oli kyllä paljon mielenkiintoisia paikkoja, näiden suhteen ei neljä päivää riittäänytkään. Listalla olisi ollut vielä lisää paikkoja, mutta ei nyt ihan pelkkään oluenjuontiin lomaa kannata käyttää. ;) Tällä puolella jokeakin oli pari paikkaa, jotka eivät olleet auki vielä päivällä kun ohi menimme.

Täältäkin löytyi imperialia. Mutta jouduimme tyytymään näihin 2dl laseihin, koska oli iltapäivä ja aamiaisesta jo aika pitkä aika. 

Tämäkin oli pitkä ja kapea paikka. Ulospäin näytti pienemmältä, kun takahuone ei näkynyt näyteikkunaan.

Kuten sanottu, jäi useampi mielenkiintoinen paikka käymättäkin 4 päivässä. Olipa yllättävän olutharrastajaystävällinen kaupunki!