Pärnussa panimolla ja oluella

 Pernauer: Pärnu käsitööõlu

Pernauerin panimo on perustettu 2016 kaupungin "oluenystävien toimesta". Alkuun tämäkin panimo sijaitsi syrjäisellä maatilalla.
Nykyien tila on noin 4km Pärnun keskustasta. 

Uusi moderni ja viimeisen päälle siisti panimo on avattu 2021. Olisimme jopa luulleet vielä uudemmaksi sitä, niin upouudelta kaikki näytti. 

Toki panimoilla kuuluukin olla pudasta ja siistiä ja hygienian kanssa todella tarkkaa, mutta täytyy kyllä sanoa ettemme ole koskaan nähneet näin siistiä panimoa. Vitsailimme että lattiatkin olivat niin puhtaat että niiltä olisi voinut syödä ihan suoraan lusikalla ilman lautasta välissä. ;)

Hämmentävää oli myös se, että minkäänlaista tuoksua saati hajua ei ollut. Yleensä kuitenkin joku tuoksu tai jossain vaiheessa ehkä hajukin leijailee panimolla, mutta täällä ei yhtään mitään.
Ikävä kyllä, tästäkin huolimatta eniten kiinnostusta meidän makuun herättänyt suklaaportteri vaikutti menneen pilalle kun sen kotona avasimme.

Panimon yhteydessä oli myös uutuuttaan hohtava hanahuone, joka tosin ei ollut auki kun poikkesimme. Ostoksille voi pyrkiä koska vaan, jos käy nykimässä ovea tai soittaa ja kysyy ollaanko täällä paikalla, mutta hanahuone on auki lähinnä tilauksesta tai panimokierrosten yhteydessä.
Kierroksia sai ostaa panimon sivuilta eri kävijämäärille.

Mukaan tarttui taas muutama olut. Panimo ei harrasta isompia kikkailuja oluissa, vaan pysyttelee hyvin klassisessa tyylissä, ilman soureja, pastryja tms modernimpia juttuja. Monihan onkin sitä mieltä että nämä  klassiset ovat niitä "aitoja" kunnon oluita. Itse tykkäämme kaikkailuista, mutta on ihan hyvä että panimo valitsee oman linjansa ja pysyy siinä.

Meille jäi avistuksen epäselväksi työskenteleekö meille paikkoja esitellyt mies aina yksin täällä, kun netin mukaan perustajia oli kuitenkin useampi. Hän ei ollut ehkä kaikista sosiaalisimmasta päästä tapaamiamme panimoihmisiä, joten päästimme hänet jatkamaan työtään ja kiitimme visiitistä ostokset kassissa.

Sweet Rosie Irish Pub

Keskellä viikkoa sesongin ulkopuolella kaupungin muututtua eläkeläisten valtakunnaksi oli aika vaikea löytää ilta-oluille paikkaa. Osassa paikoista oli reissua suunnitellessa vielä kesäaikataulut, mutta kun pääsimme paikan päälle, olikin siirrytty viikonloppupainotteiseen aikatauluun.

Osa paikoista myös oli lähempänä rantaa, ja auki vielä vähemmän jos ollenkaan. Kävelykadun läheisyydestä löytyi irkkupubi Sweet Rosie. Se ei ollut ennakkoon listallamme, koska irkkubaarit ovat usein aika.. no ainakin toistensa kopioita. Paikka oli aika iso ja siisti. Asiakaskunta oli täälläkin aika iäkästä. Oluissa erikoisimmat olivat belgialaisia. Se nyt ei sinänsä itseäni yleensä haittaa, mutta ihmetyttää ettei mitään virolaisia ole valikoimassa. Vai olikohan jotain tyyliin Sakua.

Käymättä jäi muun muassa

Meidän ykköskohteeksemme Pärnussa illalla oli tarkoitus laittaa Öllepood  nr.2  Gambrinus. Olimme jopa valinneet hotellimme sen naapurista. Mutta juurikin sillä viikolla kun menimme Pärnuun, he muuttivat aikataulunsa ja paikka oli kiinni. Kun kävelimme sen ohi, portailla oli kaksi miestä tupakalla. Kysyimme onko paikka auki, ja toinen heistä huusi: Ei ole, mutta tulkaa vaan ostoksille, teen inventaariota. Mukava tarjous, mutta a) emme olleet tuntikausiin syöneet mitään ja b) jäimme miettimään olisiko hän myynyt vain mukaan. Kiitimme tarjouksesta, mutta lähdimme etsimään ruokaa. Yöllä kun palailimme, mietimme koputtaisimmeko oveen, mutta emme sitten kehdanneet. Valot siellä paistoivat yhä.

Kaupungissa olisi ollut myös jonkinlainen panimoravintolan tapainen Rüütlihoov Pubi, mutta oluet ja menu vaikuttivat aika saksalaistyyliseltä, ja kummassakaan (siis ruoassa tai oluissa) saksalainen tyyli ei ole oikein meidän juttumme, joten jätimme tällä kertaa tämänkin väliin. Ehkä jos olisimme olleet pidempään, mutta tiesimme että seuraava kohde on Riika, jossa oli olutravintoloita jo aika paljon reippaammin,  joten päätimme vain käyskennellä kaupungilla hetken ja lähteä nukkumaan.