Ei ihan sataa tornia, mutta aika monta
Firenzen hotellin omistaja sanoi saatellessaan meitä autotalliin (josta auto haettiin), että jos meillä vain on aikaa pitää ehdottomasti käydä San Gimignanossa. Paikallisten vinkkejähän kannattaa usein noudattaa ja niinpä suuntasimme ehdotettuun kohteeseen.
Tajusinkin pian että olin jo ennen matkaa merkannut kaupungin Google mapsin tililleni, mutta unohtanut sitten sinne. Onneksi tästä muistutettiin, sillä kaupunki oli jotenkin epätodellisen kaunis.
Autolla pääsi aika ylös isolle parkkipaikalle, josta meni hissi ylös vanhaan kaupunkiin.
Keskiaikaiset kaupungit usein kiehtovat meitä ja sellainenhan tämäkin oli. Siitäkin huolimatta että kadut (pääasiassa vain kävelijöille tarkoitetut) olivat toki täynnä turisteille suunnattuja kauppoja ja ravintoloita. Tämä on toki aina kaksipiippuinen juttu. Kaupunki toki olisi enemmän alkuperäisessä asussaan ilman näitä paikkoja. Mutta toisaalta ymmärtää paikallisten halun tienata turisteilla. Turismi tuo kuitenkin paljon rahaa tällaisiin paikkoihin.
Keskiaikaiset kaupungit usein kiehtovat meitä ja sellainenhan tämäkin oli. Siitäkin huolimatta että kadut (pääasiassa vain kävelijöille tarkoitetut) olivat toki täynnä turisteille suunnattuja kauppoja ja ravintoloita. Tämä on toki aina kaksipiippuinen juttu. Kaupunki toki olisi enemmän alkuperäisessä asussaan ilman näitä paikkoja. Mutta toisaalta ymmärtää paikallisten halun tienata turisteilla. Turismi tuo kuitenkin paljon rahaa tällaisiin paikkoihin.
Ja söimme mekin ensin täyteyt letut nälkäämme ja aikamme kujia kierreltyämme nappasimme vielä jäätelötkin. Joskus vastaavissa paikoissa ei ole löytynyt mitään syötävää tai juotavaa, vessasta puhumattakaan. Joten asioilla on puolensa ja puolensa.
San Gimignanoa sanotaan tosiaan sadan tornin kaupungiksi. Torneja siellä todellakin riitti, mutta ei (enää) sentään sataa tornia.
Toisen maailmansodan aikana siellä säilytettiin sotavankeja. Sijainti taisi olla sopivan syrjässä, ja vanhakaupunki on muurien ympäröimä. Ei sieltä ihan helposti olisi paettu.
Torniensa ansiosta osa on kutsunut kaupunkia keskiajan Manhattaniksi. Nyt torneja on muurien sisällä enää 14. Vaikka tuntuu kuin olisi enemmän, koska alue ei ole iso.
Toisen maailmansodan aikana siellä säilytettiin sotavankeja. Sijainti taisi olla sopivan syrjässä, ja vanhakaupunki on muurien ympäröimä. Ei sieltä ihan helposti olisi paettu.
Torniensa ansiosta osa on kutsunut kaupunkia keskiajan Manhattaniksi. Nyt torneja on muurien sisällä enää 14. Vaikka tuntuu kuin olisi enemmän, koska alue ei ole iso.
Kaupunki on Unescon maailmanperintökohde, enkä kyllä yhtään ihmettele miksi. Todella kiehtova paikka. Etenkin upeana aurinkoisena päivänä oli lähes epätodellinen olo täällä kierrellessä.
Kaupungin historia ulottuu 1300-luvulle ja se on aikoinaan ollut suosittu pysähdyspaikka Ranskasta Roomaan matkaaville pyhiinvaeltajille.
Kaupungin katedraali on kuuluisa freskoistaan, mutta meillä jäi tämä katsastamatta. Myönnettäköön, ettemme tienneet niiden kuuluisuudesta. Ehkä olisimme poikenneet jos olisimme tienneet... Mutta meillä toki oli aavistuksen tiukka aikataulu ja ihana lämpö ja aurinko yhdistettynä lumoaviin keskiaikaisiin kujiin riittivät jo saamaan haukkomaan henkeä. Erittäin vahva suositus pysähdykselle täällä, jos liikutte Toscanassa!
Bloger ei halua toistaa videoitani, joten ne erikseen. Näkymä kaupungista alaspäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti