Pohjois-Italia: Venetsiasta autoilemaan, eli yhteenveto

 Ryanairilla Venetsiaan ja Sicily by carin autolla tien päälle

Venetsia oli meille ennestään tuttu kohde, mutta päätimme lentää sinne koska saimme lennot 100e luokkaa meno-paluu pen nenä. Olisimme saaneet jopa halvemmalla, jos olisimme lähteneet pienen repun kanssa matkaan. Vaikka en välitä matkalaukusta ruumaan (emme ikinä ymmärrä miten ainakaan viikon reissulle saisi niin paljon tavaraa mukaan että tarvisi matkalaukun, jota saa vielä odotella kentällä. )

Ainoa miksi joskus kaipaa matkalaukkua on reissussa löytyvät mielenkiintoiset oluet, joita jokusen voisi ottaa mukaan. Pari kertaa olemme laittaneet paluumatkalla toisen lentolaukun ruumaan tästä syystä, mutta "Rynkyllä" se maksaa liikaa jos ei varaa ajoissa. Esim Norwegianilla maksoi (ennen koronaa) Edinbourgista 11€, jolloin se jo kannatti.

Saavuimme Venetsian Marco Polon kentälle aamulla 10.30 ja olimme varanneet auton Sicily by carilta, joka oli saanut Trustpilotissa parhaat arvostelut tarjolla olevista vuokraamoista. Paljon paremmat kuin isot kansainväliset firmat.  Varauksen teimme silti Bookingin kautta, koska saimme sitä kautta Genius-asiakkaan alennuksen. Olikohan -15%. Ja olikin loistava valinta. Kun katsoimme monen ison ja tunnetun ketjun pitkiä jonoja ja aikaa mitä kesti per asiakas papereiden täyttely, saimme itse tyytyväisenä astella lyhyen jonotuksen jälkeen tiskille ja saimme auton vartissa allemme. Ja eräänkin aiemmin käyttämämme maanosan nimestä juontuvan vuokraamon tiskillä kun ei hyväksytty Bookingin kautta ostettuja vakuutuksia ja pakkomyytiin kalliimmat heidän omansa, täällä sanottiin  vain että asia selvä ja ei tyrkytetty mitään. Samoin aton palautus sujui mopeasti ja ilman turhia napinoita. Ehdottomasti jos Italiaan menemme, käytämme uudelleen heitä!
Lisää tästä aiheesta ensimmäisessä tämän reissun postauksessa.

Hotel Gronda Lagunare

Paluulento kentältä lähti aamuyöllä. Päätimme kuitenkin yrittää nukkua ja varasimme edullisimmasta päästä huoneen, mutta ei ihan halvinta. Valinta osui Gronda Lagunareen. Se sijaitsi noin vartin kävelymatkan päässä kentältä. Varasimme Bookingin kautta ja ainakin Booking ohjasi meidät pidempää reittiä ja rakennuksen takapuolelle josta ei päässyt sisään. Sisäänkäynti oli etupuolella parin ravintolan välissä. 
Huoneet olivat ihan ok, vaikka ei nyt ehkä ihan hintansa (Italian tasolla 90e ei ihan halpa) väärti, mutta sijainti nosti hintaa. Kun lähdimme 3 aikaan yöllä hotellilta, käytävällä oli kaikenlasiat yksittäispakattua "aamupalaa". Nappasimme pari croisanttia ja pari muffinssin tapaista mukaamme. Kahvi jäi maistamatta, koska halusimme nukahtaa lennolla. 
Nukkuminen meni jotenkuten minulla, J tapansa mukaan nukkui sikeämmin. Ongelmaa tuotti hieman se että menimme nukkumaan klo 21 (olimme yrittäneet väsyttää itsemme edellisyön lyhyillä unilla ja naapurikorttelin ravintolan terassilla juomillamme viinilasillisilla (yhdet vain, ei kunnon nukutus ;) ), oli alakerran ruokaravintola vielä täynnä väkeä. Vaikka kyseessä oli ruokaravintola, italialainen äänenvoimakkuus ja paperiset seinät häiritsivät omaa untani. Varmaan paikka hiljeni ajoissa, jos ei tarvisi noin aikaisin pyrkiä unille, sillä se todella oli ruokaravintola. Joidenkin arvosteluiden mukaan hyväkin. Söimme kuitenkin Venetsian saaren puolella.

Piipahdus Venetsian pääsaarelle

Hieman ajassa taaksepäin: Vaikka emme enempää aikaa Venetsiaan varanneetkaan, niin pitihän yksi lempikaupunkejani käydä kuitenkin bongaamassa kun näin lähellä oltiin.
Kun hotellilta käveli vähän matkaa lentokentän suuntaan, oli tien vieressä bussikatos. Sen seinällä oli ohjeet lipun ostoon (viereinen tupakkakaupa olisi myynyt, jos olisi ollut auki). Yritimme epätoivoisesti ostaa lippuja, muttei sivusto oikein hyväksynyt sitä ettemme ole italialaisia.

 Lopulta kysyimme pysäkillä olevalta mieheltä, saako lippuja autosta. No saihan niitä ja paljon halvemmalla kuin hotellin Booking-arvosteluissa annettiin hinnaksi. Joten suosittelen ostamaan liput kuskilta. Myös vaporettolla (vesibussilla) olisi keskustaan päässyt, mutta matkan kesto oli niin pitkä ettemme valinneet sitä, kun aikaa oli muutenkin 4-5h.

Koska aikaa oli niin vähän, päätimme vain katsella kaupunkia. Ja onhan tämä kaupunki (jos minulta kysytään) niin kaunis, ettei oikein edes malttaisi museoihin mennä. Yhden museon olin merkannut ylös, eli vankilamuseon, mutta jäi sekin käymättä.
Vankilamuseon kautta olisi päässyt myös kävelemään huokaustensiltaa. Nimenhän silta on saanut vankien huokailusta matkalla kuulemaan (viimeistä) tuomiotaan.

Lähtiessämme bussiasemalta kohti kaupunkia, ohitimme Chiesa di San Simeon Piccolo -kirkon, joka on itselleni nostalginen. Kun olin ensimmäisen kerran Venetsiassa edesmenneen siskoni kanssa, istuimme köyhinä reppureissaajina illalla tämän kirkon portailla ja katselimme hämärtyvää iltaa ja puhuimme "syntyjä syviä". Siihen aikaan  (1991) Venetsiassa ei ollut yhtä paljon moottoriveneitä, ja ilta oli uskomattoman hiljainen. Kuin olisimme tulleet ajassa taakse päin. Myös valaistus oli hillitympää, ja tunnelma taianomainen gondolien lipuessa lyhtyineen ohitse. Meillä ei ollut enää liiroja joilla mennä syömään, mutta ilta oli niin tunnelmallinen, että se oli yksi reissun parhaita. Seuraavana päivänä hyppäsimme junaan josta poistuimme vasta Tukholmassa laivaan. Kun kävimme Venetsiassa J:n kanssa 2005, oli tuo kirkko pahasti hyljätyn ja jop ränsistyneen näköinen. Ilokseni se oli nyt kunnostettu. Sisällä emme käyneet siskon kanssa, emmekä nytkään. Ei edes tullut mieleen! Useimmiten täkäläiset kirot ovat kauniimpia ulkoa kuin sisältä. (Vaikka tällä reissulla näimmekin esim. Sienan upean katedraalin.)

Venetsian getto

Seuraavaksi suuntasimme juutalaiskortteliin, Cannaregion kaupunginosaan. Sen on väitetty olevan maailman vanhin juutalainen kaupunginosa. Se on perustettu joka tapauksessa 1500-1600-luvuilla. Alueella olisi ollut myös pieni museo ja synagoga, mutta päätimme nauttia lämpimästä ulkoilmasta ennen paluuta Suomen syksyyn. Alueella oli yllättävän iso aukiokin, mutta rakennukset vaatimattomia verrattuna muihin aukioihin. Mutta toisaalta siinä piilikin alueen kiinnostavuus. 

Taustalla olevan koulun seinän laatoissa oli keskitysleireillä kuolleiden oppilaiden nimiä.

En muista myöskään missään muualla matkustaessamme nähneeni niin paljon selkeästi juutalaisia. Miehiä kipat päässään ja korkkiruuvikiharat molemmilla ohimoilla roikkuen. Harmi etten kehdannut kuvia ottaa heistä.

Bacaro Pub da Aldo Birre Da Tutto Il Mundo

Tämä on tällainen välivinkki. Ainoa kunnon olutravintola mihin törmättiin, mutta se oli päiväsaikaan kiinni. Netistä lukemieni arvostelujen perusteella aika hyvä paikka. Voisin kuvitella miedät istumaan tuolla pidempäänkin, jos ei olisi ollut kello soimassa siihen aikaan kuin normiviikonloppuna vasta menen nukkumaan. 

Kuitenkin näillä maisemilla limoncello spritz oli ihan kelpo vaihtoehto päivän juomaksi. J päätyi ottamaan gt:n.  En tainnut edes kiinnittää huomiota paikan nimeen, vaan valitsimme paikan kanaalin reunalla olevien pöytien perusteella. 

Olin jo unohtanut miten paljon aikaa Venetsiassa menee paikasta toiseen siirtymiseen. Osittain tämän takia kaikki museot ja muut jäivät välistä. Mutta edelleen, ihan kaikki kauniit maisemat kyllä riittivät.

Rialton silta

Rialton siltahan oli pakko nähdä, vaikka sen oli nähnyt ennenkin. Sen bongaaminen on hieman kuin vaikka Colosseum Roomassa, pakko käydä katsomassa. Sattui myös niin että kuvatesani siltaa tajusin yhtäkkiä että melko varmasti viereisen ravintolan terassilla istui Donna Leon, jonka Venetsiaan sijoittuvat kirjat olen kaikki lukenut. Ihan en vannomaan menisi, mutta melko lähellä sitä. Ainakin oli kaksoisolento jos ei hän.

Näkymä sillalta Grande Canalelle.

Sillan lähellä myytiin canolloja, sarvimaisia leivoksia joita Sopranos-sarjassa aina söivät. Oli pakko ostaa ja maistaa. Olipa pettymys. 

Kuulemma Sisiliassa ovat parempia. No, ehkä päästään joskus kokeilemaan, jää nähtäväksi. Nämä olivat niin mauttomia ja rasvaisia, että melkein heitimme ne roskiin. Mutta tulipa testattua!

Pyhän Markuksen aukio

No olihan tännekin pakko poiketa. Täällä olimme 10v -hääpäivänämme. Vaatimaton B&B oli myös aika lähellä aukiota. Siksi se taisi niin vaatimaton ollakin.. Mutta kaunis paikka tämäkin. Tiesimme jo aiemmista kerroista, ettei aukiolla kannata tilata syötävää tai juotavaa. Muistan myös kuinka silloin siskon kanssa ostimme viimeisillä liiroillamme jäätelöt, ja pulu p#¤koi siskon jätskiin. Tästä huolimatta (että tekevät tuota paljon) aasialaisturistit tykkäävät niitä kuvata. Pulujen määrä oli kyllä vähentynyt. Monissa istumapaikoissa aukiolla oli piikit vaikeuttamaan istumista ja ehkä niitä oli muillakin keinoin yritetty häätää.

Kun viimeksi olimme Venetsiassa, söimme pizzat ravintolassa jossa oli osa pöydistä aukiolla, osa toisella kadulla rakennuksen takana. Hinnastotkin olivat aivan eri, riippuen kummalla puolella söimme. Emme edes tajunneet syövämme aukiolla olevassa ravintolassa ennen kuin poistuimme ja päädyimme aukiolle.

Trattoria Antico Capon

Kun nälkä alkoi kurnia, tuntui ettei missään ole aukiolevia ravintoloita. Päädyimme parin tunnin etsinnän ja lähestyvän kiireen takia Antica Caponiin, lukematta arvosteluja.  Ruoka oli koko reissun onnettomin esitys. 

J:n lasagne muistutti kaupan valmisruokia, joka olisi vain lämmitetty. Minun Aglio e olio -pasta oli  hieman parempi, mutta aika mauton sekin.

 Aukio jolla ravintola oli, oli aika täynnä turisteja ja ravintoloita joissa istui turisteja. Se ei toki ikinä ole hyvä merkki, mutta pelkäsimme jäävämme kohta ilman ruokaa.

Koska alkoi jo hämärtyä ja olla kiire nukkumaan, astuimme vaporettoon joka vei meidät bussiasemalle ja hyvästelimme kaupungin. Ehkä haluan seuraavan keran taas olla rauhassa yötä täällä. Kaupunki oli kauneimmillaan illan hämärtyessä.

Näkemiin Italia! Upea reissu takana!