Clermont-Ferrand

 Matka jatkuu

2.päivä: Clermont-Ferrand 

Toinen päivä valkeni aurinkoisena.Onneksi sääennusteet olivat väärässä. Vietimme aamupäivän vielä Albissa kierrellen ja museossa poiketen, näistä kuitenkin kirjoitin jo Albin yhteydessä selkeyden vuoksi.

Clermond-Ferrand pimeän tultua

Matkalla Clermontiin ajelimme hieman pienempiä teitä ja päätimme myös ex tempore poiketa etsimään jotain syötävää pikkukaupunkiin nimeltä Rodez. Arpa osui vain kelloa katsomalla tähän kaupunkiin, kun muistimme että 15-18.30 ei saa ehkä mistään syötävää.

Rodez

Parkkeerasimme lähelle katedraalia, ja lähdimme vanhan kaupungin kujille. Kaikki pikku-putiikit ja kahvilat olivat siellä kiinni. Huomasimme katedraalin oven olevan raollaan ja päätimme pitkästä aikaa poiketa kirkkoon sisällekin. Nämä kun yleensä ovat kaikki vähän saman näköisiä sisältä. Mutta olihan tämä aika komea.

Jylhät goottilaiset muodot kyllä toki näyttävät upeilta. Ulkona oli lähes 20c ja aurinko paistoi, mutta sisällä katedraalissa oli niin kylmä että henki huurusi! Miten voikin olla näin iso lämpötilaero?

Lasimaalaukset toki näissä ranskalaiskirkoissa ovat yleensä aika näyttäviä. Täällä yllättivät aika modernit ja värikkäät. Valitettavasti kamera alkoi temppuilla ja sain vain jokusen kuvan onnistumaan. Tämä on hieman epätarkka mutta laitan koska oli niin erikoinen. Kuva esitti ilmeisesti kiirastulta ja sinne joutuvia. Nämä modernit ikkunat olivat Wikipedian mukaan 1800-luvulta. Tämä yllätti, näyttivät modernimmalta.

Ehkä kuitenkin näyttävämpiä olivat nämä pikkutarkat perinteisemmän tyyliset.

Emme onnistuneet löytämään Pohjois-Ranskassa tyypillisiä suolaisia lettuja, mutta päätimme että jotain on kuitenkin syötävä ettei käy kuten edellisenä päivänä ja otimme Cafe au Lait´t ja letut sitten "talon suklaakastikkeella" kahvilassa joka oli lähes täynnä sunnuntai-iltapäivänä. Iso joukko ihmisiä oli menossa rugby-otteluun punakeltaisine härkä-kuvioisine fanivaatteineen. Kahvilan ja baarin raja on usein Ranskassa aika häilyvä, ja itse asiassa suurin osa cafe-nimellä olevista on enemmän "baareja". Täälläkin oli iso olutvalikoima ja kahvilatuotteita aika suppeasti. Parhaiten leivonnaisia ja vastaavia löytyykin boulangerie-nimellä olevista paikoista, mutta niistä suurimmassa osassa ei edes ole pöytiä ja tuoleja.

Ja takaisin tien päälle. Teimme havainnon että täällä päin Ranskaa (emme muista pohjoisessa näin olleen) huoltoasemia on vaikeaa löytää. Tämä aiheutti hieman jännitystäkin, kun aloimme miettiä riittääkö bensa. Kuvittelimme paljon Euroopassa ajelleena että moottoritiellä löytyy aina bensa-asemia ja siirryimme loppumatkaksi sinne. Mutta kuinka ollakaan, siellä ei ollut ollenkaan asemia. Yhden vihdoin bongasimme, mutta kun ajoimme uuden näköisen hienon aseman pihaan ja aioimme kipittää sisälle vessaan, oli koko kompleksi suljettu ja näytti siltä että se ei ole auki (hetkeen vai ollenkaan?) ollutkaan. Kannattaa siis muistaa tankata kaupungeissa, moottoritiellä se ei onnistu.

Clermon-Ferrand

Clermont-Ferrandista huomasin vasta kotona että tuli otettua aika vähän kuvia. Kaupunki osui lähinnä hyvälle sijainnille ja siellä oli sunnuntaiksi ihan hyvin ravintoloita auki, joten minkään erityisen nähtävyyden takia sinne ei päädytty. Kaupungissa on vajaa 140 000 asukasta ja se on Puy-de-Dômen departmentin pääkaupunki. Kaupunki on tunnettu maailman suurimmista lyhytelokuvajuhlista ja ehkä vielä paremmin Michelinin renkaista. Harkitsimme visiittiä Michelin-museossa, mutta ehkä tuo oli enemmän lapsiperheille suunnattu.

Hotelliksi olin kuvitellut valinneeni hieman "kivemman" edullisesta hintaluokasta. Osittain koska meillä oli "vuosipäivä". 29v yhteistä taivaöta takana. Perillä tupakanhajuista käytävää kävellessämme aloimme aavistaa ettei paikka ehkä ollut niin "kiva".

Hotellihuone oli kuin opiskelija-asuntolan kämppä. Huone oli viileä, sälekaihdin ei mennyt kunnolla kiinni, eikä meille ollut jätetty kuin yksi käsipyyhe ja yksi kylpypyyhe. No, onneksi nyt siistiä oli, vaikka lakanat kulahtaneet jne. Ja sänky oli onneksi hyvä nukkua. Ajoi siis asiansa.

Hotellin nimi oli yksikertaisesti..  Hôtel et Résidence Les Lauréades Clermont-Ferrand Centre Jaude. Ehkä paikka oli enemmän työmatkalaisten suosiossa. Netin sivuilla kuvia oli selvästi kaunisteltu.
Huone maksoi 56e  kahdelta ja aamiaisbuffet 10e per nenä. Täytyy sanoa että huoneeseen hieman pettyneenä aamianen oli parempi kuin odotimme. Saimme hyvinkin vatsan täyteen patonkia, croisantia, jogurttia jne. Ei toki edellispäivän herkkuaamiaiselle pärjännyt, mutta hyvin hoiti tehtävänsä.

Guy & Sons: artesaanihampurilaisia

Koska "lounaamme" oli ollut makeat letut ja olimme loppujen lopuksi aika myöhään kaupungilla illalla, alkoi nälkä kurnia siihen maliin, että kaivoin kännykän kartasta esille ravintoloita joita olin ennakkoon tarkistanut olevan auki sunnuntaina illalla. Yllättävän moni oli ainakin talvella kiinni sunnuntaisin. J:n iloksi olin bongannut paikan joka tekee artesaanihampurilaisia. Silloin tällöin nämä maistuvat minullekin, jos löytyy kanaversio. Vilkaisimme kyllä muutaman aukiolevan paikan listoja matkalla tänne, mutta päädyimme kuitenkin hampurilaiselle paikkaan nimeltä Guy & sons. 

Tarkemmin nettia tarkastellessa selvisi että paikka oli ketju. Mutta kuitenkin ihan "artesaanimeiningillä". Paikalla oli myös kaksi omaa paikallisen panimon tekemää olutta.

J:n mukaan paikan juustohampurilainen oli oikein maukas.

Itse tilasin tietysti sen kanapurilaisen. Jännä lisä oli avokadokastike. Vähän kuin guacamole. En ole hirveä avokadofani, mutta kyllä se tuossa meni. Muuten oli hyvä minullakin, mutta sämpylä oli vähän pettymys maassa jossa on yleensä parempaa leipää kuin missään muualla.  Mutta ei nyt sentään mikään "vaahtomuovisämpylä" kuten pikaruokapaikoissa.

Ranskalaiset perunat olivat ranskalaiseen tyyliin aika tummia. Kun olimme kaupungissa jossa joka "turistikauppa" möi hanhenmaksapateeta ja hanhenrasvaa, aloimme epäillä että nämäkin olivat siinä paistettuja. No, ihan hyviä olivat, ei siinä mitään. En tiedä olisimmeko hieman ennakkoluuloisina jättäneet tilaamatta jos olisi lukenut hanhenrasva listalla. 😁

 

Jälkiruokavaihtoehtoina oli lähinnä juustokakkua erilaisilla kastikkeilla. J otti suklaa-pähkinäversion. Minä suolakinuskin ilman manteleita (olen allerginen, mutta ne sai jätettyä pois helposti, olisivat ripotelleet päälle.) Juustokakku oli muuten ihan "perus". Ei mitään ihmeellistä, mutta ei mitään vikaakaan. Taidettiin tilata lähinnä koska oli ollut niin kova nälkä. 

Paikka oli aika pieni, mutta ihan mukavasti sisustettu. Ei mikään tyyliä "mäkkäri" ulkonäöltäänkään. Ruokaakin piti jonkun aikaa odottaa, eli ei pikaruokapaikka. Paljon näkyi kuskit hakevan kuljetettavaksi ruokia, mutta oli paikan päällä muitakin kuin me.

Kuten useimmat ranskalaiset kaupungit, tämäkin miellytti omaa silmää arkkitehtuuriltaan. Yönäkymää yllä sunnuntaina hotellia kohti palaillessa.

Aamulla suunnistimme vanhaan kaupunkiin ja kuvittelimme suuntaavamme kohti katedraalia. Vasta jälkikäteen selvisi että tämä olikin romaanien kirkko.  Rakennettu 1100-luvulla.   Mutta mitäpä siitä, kaunis aukio sen vieressä oli.

Aukiota reunustivat lukuisat terassit, joilla istui ihmsiä aamiasella. Meillä oli kuitenkin hotellin aamiainen juuri syötynä, joten emme pysähtyneet terassille. Aika vähän ihmisiä kuitenkin oli liikkeellä maanantaiaamuna. 

Päätimme taas kurkata kirkkoon, koska ovi oli auki. Ihan hieno tämäkin. Aika tyypillinen ranskalainen kirkko.

Katuja tallatessamme emme voineet olla ihmettelemättä miksi suurin osa liikkeistä oli kiinni maanantaina joskus 10 maissa? Ovessa monila oli aukioloajat, mutta vaikka olisi sen mukaan auki ollut, niin kiinni oli varmaan 90% paikoista! Outoa. Päädyin jopa googlettamaan onko joku palkallinen vapaapäivä, "bank holliday" tms. Ei ollut. Mystistä melkein. Miten nämä paikat pysyvät auki, kun ovat yleensä auki 2-3h aamusta, sitten siesta 2-3h (joillain harvoilla tunti) ja sitten iltapäivällä taas aukeaa. Jos aukeaa.. Aina kehumme Ranskaa, mutta täytyy sanoa että siesta on asia jota emme jaksa ymmärtää. Ja nyt tämä outo kiinniolo jopa silloin kun piti olla auki. Uudehkot kesäkenkäni olivat hiertäneet rakon toiseen päkiään, ja kuvittelin etsiväni laastaria tai pohjallisia kaupoista, mutta eipä ollut kauppoja joista etsiä. Yksi kauppakeskus näytti olevan auki, mutta emme viitsineet mennä sisälle pyörimään kesäisestä aamusta.
Koska maanantaisin museot ovat kiinni (lähes missä päin maailmaa tahansa) lähdimme taas jatkamaan matkaa.